Sivut

20. marraskuuta 2012

Pinkki parantaa

Operaatio "mikä minun selässä on vikana" jatkuu. Kävin magneettikuvissa, jotta nähtäisiin onko SI-nivelessä tulehdusta. Tulehdus tarkoittaisi selkärankareumaa. Kuvat kuitenkin olivat siistit ainakin tulehduksen osalta, joten kai pahin vaihtoehto on nyt ohitettu. Mutta edelleen ihmetyttää, mikä siellä sitten vaivaa kun kipeä on, eikä mitään löydy.

Sain lähetteen fysioterapiaan ja käskyksi jumppaa 3kk, jonka jälkeen tilannetta katsellaan uudelleen. TK:sta ajan sai joulukuun viimeiselle päivälle eli puolentoista kuukauden päähän. Otin sitten yhteyttä yksityiselle, johon olisin päässyt kahden päivän viiveellä. Kävin eilen näyttämässä fyssarille selkääni ja (onneksi) sekään ei siitä mitään akuuttia löytänyt. Epäili, josko olisi rytkäyksessä (mejä-kokeessa, josta kaikki sai alkunsa) yliliikkuvat nivelet liikahtaneet vähän epäsuotuisampaan asentoon ja siksi oireilee. Muutama jumppaliike kotiin viemiseksi ja akupunktio hoito kivun lievitykseen. Neulojen jälkeen laittoi vielä kinesioteippauksen, pinkillä teipillä tietenkin!

Jos ei pinkki ristikko selässä paranna, niin ei sitten mikään!

 

Mutta siis oikeesti. Kävin akupunktion ja teippauksen jälkeen lenkillä illalla, eikä sattunut yhtään selkään, vaikka sauvoilla otin korostetun pitkää askelta ja juoksin kaikki mäet alas! Yölläkin olisin nukkunut hyvin, jos ei vieressä nukkuisi tyyppi, joka on läheistä sukua moottorisahalle.
 
 
Latasin tälläsen ohjelman puhelimeen, jolla voi vähän edes tulkita yöllistä elämää. Jännää on se, että käyrän mukaan en ole ollut hereillä, vaikka kävin vessassa kolmen maissa yöllä. Ja tämän yöllisen helpotuksen jälkeen olen vaipunut suorastaan koomaan.

5. marraskuuta 2012

A.Oreniuksen agilitykoulutus

Koko viikonloppu meni Anna Oreniuksen agilityopissa Kana-areenalla, mutta kyllä oli hyvä koulutus!

Pitänee ottaa kamera mukaan kun seuraavan kerran
lähtee johonkin, sillä nämäkin vanhoja
kuvia kesältä 2011
Nyt pääsen hehkuttamaan, miten kivasti koira oli kuulolla ja menee kyllä just sinne mihin minä ohjaan. Jälleen kerran tuli todistettua, että koira kyllä osaa kun sen vaan ohjaa oikein tilanteisiin. Sunnuntaina jopa tehtiin "nollarata" harkkaradalla. Kontakteja ei ollut, mikä oikeestaan oli hyvä, niin sai keskittyä täysin koiran hallintaan.

Muutama asia, mikä ei välttämättä edes yllätyksenä tullut:

 - Pepe lukee hirmu hyvin mun liikettä, hidastuksia ja rintamasuuntaa
(joten pitää olla ajoissa kertomassa mihin mennään, mitä tehdään.)
- Pepe irtoaa hyvin, joten sitä voisi käyttää enemmän hyväksi
- persjätöt ohjauksena toimii kun vaan ehtii tekemään
- pidä katse koirassa, niin se menee varmimmin oikealle esteelle
 
Lauantain rata


Koulutuksessa oli yhtä kivaa
kun tässä kuvassa
Ja treenilistalle laitetaan:

- niistot
- hyppyjen suuntaus (Pepellä taipumus hypätä piiiiiiitkälle ja sit vasta kääntyä kysymään -"mitä sit?")
- takaleikkuut (pitää päästää koira edelle, eikä yrittää kirittää)
- puolivalssi

Näitä oppeja lähdetään hyödyntämään Kuopioon isänpäiväkisoihin. Mutta sitä ennen saan tuomion selästäni, tänään maanantaina 5.päivä nimittäin magneettikuvaus ja tuomion luku perjantaina.
 
Sunnuntain rata