Tokon SM kisat

Hieman sekavin tuntein lähdettiin Pepen kanssa SM kisoihin. Motivaatio nolla, yritystä sentään vähäsen. Tulostavoitetta ei ollut viime näyttöjen perusteella, vaan tavoitteena oli ettei Pepe karkaa kehään mennessä eikä varsinkaan sieltä poistuttaessa.

Tavoite täytettiin ja oikein kunnolla. Pepe meni ja tuli tositosi kivasti kehään ja sieltä pois! Jee! Muuten työskentelystä ei pisteitä herunut, mutta hirvittävän hyvällä fiiliksellä mentiin koko kisat. Pepekin alkoi jänskättämään vasta neljännessä (?) liikkeessä (seuraaminen). Meille sopii SM kisojen tyyli, että on vain liike tai pari ja sitten pois kehästä. Pääsee palkkaamaan koiran ja tsemppaamaan seuraavaan tehtävään.

Tulosta ei siis tosiaankaan näistä karkeloista tullut. Itseasiassa saatiin punainen kortti, mutta ei sekään mikään paha moka ollut. Koiralta siis. Se vaan ei löytänyt kunnolla ruudun merkkiä ja kävi tarkistamassa merkin takana olevan törpön. Sieltä naapuri kehän kautta kaartaen viereen kysymään lisäohjeita. Höh. Tyhmä minä, kun en pysäyttänyt sitä missään vaiheessa vaan jäätyneenä vaan katselin menoa! Koe siis keskeytyi aikalailla puoliväliin. Tekemättä jäi Z-kävely, metalli nouto, tunnari ja kaukot.

Sen sijaan paikkamakuisss käytiin haistelemassa 5 ja 6. Siitä kiireellä tekemään ohjattua noutoa, jossa olen itsestäni ylpeä kun osasin jännittävässä tilanteessa antaa oikean käskyn. Pepe ei malttanut pysähtyä merkille (ylläri...), vaan jäi metrin ringin ulkopuolelle. Tuijotettiin hetken (ja se hetki tuntu ikuisuudelta) toisiamme kun koitin miettiä, millä käskyllä saan sen merkille. Merkki-käsky on turha antaa, sillä se ei ymmärtäisi sitä ja lähtisi pian noutoon. Onneksi Pepe oli aivan suoraan merkin takana ja kutsuin sitä sitten käskyllä "tule", jonka jälkeen välittömästi "seis" ja merkillä oltiin! Siitä "olli" ja ilo pääsi irti kun vihdoin pääsi cockeripoika noutoon. Kapulaa hieman pyöritettiin ja tassutettiin, mutta vauhdilla se tuli myös viereen. Ja tällä kertaa myös perusasento tuli hyvin. Tuomarin kanssa naureskeltiin, että ainakin sillä oli kivaa. Taidettiin saada 6  pistettä.

Ohjatun kansssa samassa kehässä oli luoksetulo, jossa Pepe jäi jo alussa haistelemaan. Ei siis ollut kartalla yhtään. Kaamea maahan-huuto onneksi toimi alussa ja koira putosi maahan jatkamaan haistelua. Ei auttanut kun jättää koira käskyn mukaan. Kyllä se siinä koirakin heräsi, että "jaa, pitääks mun tehdä jotain?" Läpijuoksuksihan se eka stoppi meni, mutta maahan mentiin ihan kivasti. Ja perusasento löytyi myös oikeasta kulmasta. Saatiin sääli vitonen tästä.

Sitten olikin jo vähän kiirus seuraavaan kehään. Ah, niin ihana seuraaminen! Ja voe mahoton millaista se sitten oli. Aivan ala-arvoista. Ei sitä sen enempää. Saatiin sentään vitonen tästäkin, tosin nollauskaan ei ehkä ollut kaukana.

Seuraamisesta päästiinkin siihen surullisen kuuluisaan ruutu kehään. Eikä siellä sitten kauaa viihdyttykään kun sanottiin, että valitettavasti teidän koe oli tässä. No niin oli, eikä edes harmita! Pepe toimi niin kivasti kuumassa kelissä ja tuollasessa häiriössä. Pisteet eivät päätä huimanneet, mutta fiilis oli katossa!

Ihan ei mennyt putkeen meidän koko joukkueellakaan. 70:stä joukkueesta toinen joukkue oli sijalla 55. ja joukkue, jossa me oltiin oli sijalla 59.

Nämä kyllä tais jäädä meidän viimeiseksi SM kisoiksi Pepen kanssa. Ellei joku mielenhäiriö sitten iske tulevina vuosina. Nyt keskitymme taistelemaan sen viimeisen EVL1-tuloksen ja TVA tittelin pokkaukseen. Tämän kesän tavoite se tais olla. Saa nähä miten käy. Pitäis varmaan vähän treenatakin!