Tieto lisää tuskaa

Aloitimme viikonlopun vieton mökillä heti perjantaina, kun töistä päästiin. Pari säkkiä muurauslaastia matkaan ja menoksi. Grillin rakennusprojekti vol. 15 siis jatkukoon. Ja tiedossa on jälleen yksi "rentouttava viikonloppu", työleiriksi minä sitä kyllä kutsuisin. Oli kyllä ihan kiva huomata, että pari viikkoa aikaisemmin paikalleen ladotut luonnonkivet ja betoni on mukavasti pysyneet kasassa. Ja pysyivät myös muotin poistamisen jälkeenkin. Aki viritteli varsinaisen grillin paikalleen ja minä kaunistelin HotPot:ksi nimetyn grillin ulkoasua.

´Joku´  oli ehkä vähän varman päälle pelannut laastin kanssa! Sitä kun tursusi joka raosta. "Ei se laatu, vaan se määrä", vai mitenkäs se nyt menikään... Minusta olisi tullut hyvä orja Egyptiin kun vasara ja taltta istui hyvin käteen. Koukuttavaa hommaa suorastaan! Ja sitä mukaa kun minä naputtelin ylimääräisiä pois, Aki muurasi lisää. Eli tulevaksikin viikonlopuksi riittää orjalle naputeltavaa.

Ja tämmöinen siitä sitten tuli. Eihän se vielä ihan valmis ole, mutta muoto alkaa olla kohdillaan ja tulipesäkin paikallaan. Ehkä ensi viikolla on päivittää kuva, jossa valmiina.

HotPot. Ja kyllä, vaaterissa on!

Tultiin lauantaina kotia nukkumaan, sillä sunnuntai aamuna oli lähtö agilitykisoihin Varkauteen. Olin katsovinani sääennusteesta sadetta päiväksi ja pakkasin vaatetta sen mukaan reppuun. Koirallekin otin lämpötakin (verkkomallin BOT:n, BackOnTrack), enkä mitään kylmäloimea. Suuremmat tahot päättivätkin sitten laittaa lämmityksen päälle ja aurinkokin paistoi siihen malliin, että illalla kädet punoittivat. Eipä ollut kovin mahtava keli kisata mustalla koiralla, mutta minkäs teet. Toisaalta Pepe oli hyvin kuulolla kun oli pe-la väsyttänyt itseään saaressa ja kuuma keli vei viimeisetkin turhat energiat pois.

Ekassa startissa, kun juuri sain koiran viritettyä lähtökuoppiin, vihellettiin peli poikki toimitsijoiden puolelta hetkeksi kun ajanotossa oli jotain häikkää. Uudelleen virittely ja menoksi. Hylky tulikin jo kolmannella esteellä, mutta hemmetin hyvä hylky. Oli puomin pää ja putki melkein vierekkäin ja putkeen olisi pitänyt mennä. Nätti kontakti ja sitten putkeen. Loppurata mentiinkin rallatellen, kokeillen ja oppien. Hyvät fiilikset jäi!

Toisessa startissa alkoi jo lämpötila painostamaan. En viitsinyt suotta edes ottaa Pepeä ulos tuskastumaan kun vasta juuri ennen starttia. Pieni tehokas virittely ja... edellinen koirakko heittää kentältä pallon meitä päin! Jäätiin molemmat hölmistyneenä katsomaan, että miten tuo oli mahdollista. Johan se säännöissä kielletään. Onneksi oli oma koira vielä kiinni, eli peruutettiin vähän ja uusi virittely samalla kun tuomari puhuttelee edellistä kilpailijaa. Jätin koiran istumaan lähtöön ja kun olin päässyt asemiin ja käännytin koiraa kohti, ei sitä näkynyt missään! Whaaaat?!? Siinä se seisoi mun jalkojen juuressa onnellisena häntää heiluttaen toisen ja kolmannen esteen välissä. Hylky. Vein sen takaisin lähtöön ja uusinta yritys. Tällä kertaa mentiin aivan aivot narikassa, täysiä ja hauskaa pitäen. Ei siellä pahoja mokia tullutkaan sitten muita kun tuo karkaaminen lähdössä.

Viimeiseen, kolmanteen starttiin oli jo oma tsemppikin jo kadonnut. Meinasin jo jättää väliin, mutta päätin kuitenkin että juostaan nyt kun tänne asti tultu. Lämpötila senkun nousee vaan ja itselläkin alkoi oleen jo virta pois. Päätin ennen starttia, että nyt pidetään hauskaa ja mennään miten mennään. Taidan kannattaa tätä asennetta jatkossakin, sillä tempastiin nollarata -6,35 ajalla. (ajan sain tietää jälkikäteen) Ajattelin radan jälkeen: Wau! Nolla! Hienoa! Mutta ei meillä varmaan aika riitä mihinkään, kun mentiin "pidetään hauskaa"-asenteella. Kisakirja kouraan ja kotiin. Yllätykseksi kuitenkin tultiin toiseksi.

Ihmettelin palkintojen jaossa, kun tuomari sanoi, että tässä startissa ei sitten sertiä jaettukaan, että mitähän ihmettä. En kuitenkaan tunne sääntökirjaa ulkoa, joten en lähtenyt kyselemään mitään. Matkalla se alkoi kuitenkin vaivaamaan: miksi voittaja ei saanut sertiä? Ja kävi mielessä sekin, että josko se onkin jo AVA, jolloin serti tulisi meille. Pari kyselyä fiksummille ja selvisi, että pitää olla tietty määrä osallistujia, että serti siirtyy. Mun mielestä osallistujia oli aika paljon, joten mysteeri vaan syveni. Loppuen lopuksi selvisi, että osallistujia tarvitsee olla 20, että serti siirtyy ykköseltä kakkoselle. Ja medejä oli 19!!

Eihän tässä voi kun todeta, että tieto lisää tuskaa. Ja kaiken kukkuraksi, ilmoittautuneita oli se tarvittava 20, mutta yksi (ja vielä omasta seurasta) oli poissa.