Haisteli, haistatteli ja oli kun laama. Keskeytin kokeen. Ja
joo, seuraamisenkin voi nollata kun koira löntystelee perässä ja jää
haistelemaan kaikkea mahdollista. Ja istumisessakin voi vaan lähteä
haahuilemaan ja tarkistamaan mihin se ihana haju menee... *Tsiljoona
kirosanaa!!!*
Ärsyttää niin hemmetisti kun ei osaa korjata tilannetta,
mikä koko ajan vaan pahenee. Kohta se varmaan oppii, ellei ole oppinut jo että
koetilanteessa voi ja pitää aina käyttäytyä näin. Sillonhan ohjaaja ei pysty
sanomaan asiasta mitään...
Eli Pepe kyllä osaa evl liikkeet ja tekee treeneissä tosi
kivasti, hyvällä fiiliksellä ja täysillä. MUTTA kun mennään kokeeseen, koiran
fiilis romahtaa ja siitä tulee perässä vedettävä laama, joka juuri ja juuri
pystyy tottelemaan edes vähän. Nyt tuli lisänä järjetön haistelu, mistä jo
luulin että päästiin eroon. Ehkä se on jotain sijaistoimintaa?
Mutta mitä hemmettiä mä tässä tilanteessa nyt voin tehdä? Okei,
jännitän itse kokeita, sillä onhan se viimeinen ykkönen haussa. Toisaalta
tsemppaan koiraa parhaani mukaan ja koitan olla pirteä, iloinen ja palkata sitä
kehuin sen minkä pystyn. Treeneissä sujuu palkattomuus ongelmitta eli siitä ei
(kai) ole nyt kyse. Voiko koira haistaa jännityksen minusta ja reagoida siihen
noin voimakkaasti? Ideoita otetaan vastaan. Kertokaa toki omia kokemuksia tai
kouluttajavinkkejä kelle mennä hakemaan apua. Psykologin puheille?
En enää tiiä. Multa loppuu keinot. Ja kohta motivaatiokin.
Ja pinna on katkennut jo.
Kerpeles!
Mutta kevennyksenä tähän avautumiseen.
Tänään hän saapuu!
Meillä täsmälleen sama ongelma Curron kanssa agikisoissa :( Ensi viikolla mennään yksärille Vappu Alatalolle, joka on hyppytekniikan lisäksi erikoistunut niin koiran motivointiin kuin ohjaajan psyykkiseen valmentautumiseen. Kerron sitten, jos tulee ideoita teillekin :)
VastaaPoistaVitsi kun olisi aikaisemmin tullut puheeksi, oltaisiin voitu mennä kimpassa! Ajattelin nimittäin myös Alatalon koulutukseen mennä.
VastaaPoista